perjantai 20. marraskuuta 2015

Tilaustyö: pitkä villatakki

Ennen äitiyslomaa ehdin neuloa asiakkaan omien lampaiden villoista kehrätyistä langoista pitkän villatakin. Kyseessä on sama lanka, josta neuloin vuosi sitten asusteita.

Villatakki on malliltaan suora, ja siinä on V-pääntie. Napeiksi löytyi puiset pitkulaiset napit.

Villatakki edestä.

Napit ja napituskaitale.

Villatakki takaa.
Lopuksi vielä kerrankin kuvia villatakin valmistusvaiheista:

Kun kaavat on piirretty ja leikattu, ne piirretään kaavakalvolle vesiliukoisella tussilla.

Mallitilkkujen perusteella määritellään neulekoneen säädöt.

Takakappaleen resori neulottu. Tästä se jatkuu.

Yksi kerros syntyy, kun neulekoneen kelkkaa kuljetetaan neula-alustalla päästä päähän.

Takakappaleen pääntien neulominen.

Takakappaleen viimeiset silmukat ennen päättelyä. Kaavakalvosta näkyy, että neulominen on ihan kappaleen yläosassa.

Neulekoneesta juuri nostettu kappale rullautuu ja on epämääräisen muotoinen.

Niinpä se täytyy pingottaa styrox-alustalle nuppineulojen avulla, suihkuttaa märäksi ja antaa kuivua kevyen pyyhkeen alla. Tässä pingottumassa hiha.

Napituskaitale ja pääntien resori neulotaan lopuksi erikseen ja kiinnitetään valmiiseen työhön. Myös resori pitää pingottaa.
Lopuksi villatakki tietysti vielä kootaan ompelemalla saumat työn langalla käsin yhteen ja kiinnitetään napit.

Tilaustöiden valmistus on tällä hetkellä tauolla äitiysloman vuoksi, mutta ilmoittelen taas, kun neulominen onnistuu!

Mukavaa joulunodotusta!

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Äitiyslomalla!

Tilaus- ja ompelutöiden tekeminen on mahdollista, mutta kovin nopeaa aikataulua en voi luvata. Ota siis ajoissa yhteyttä!

Myyjäiset sen sijaan on pakko jättää väliin, joten tilaa valmiina olevat tuotteet verkkokaupasta tai ota yhteyttä pistäytyäksesi työhuoneella. Tilaukset siis toimitetaan äitityslomasta huolimatta, mutta toimitukset saattavat viivästyä.

Kauniita talvipäiviä!

torstai 3. syyskuuta 2015

Joululahjatilaukset

Jään äitiyslomalle virallisesti 20.10.2015. Helmineuleen tilauksia valmistan niin pitkään kuin mahdollista. Jos haluat varmistaa, että joululahjaksi tilaamasi tuote valmistuu ajoissa, ota yhteyttä ja tilaa se mahdollisimman pian, mieluummin heti!

Tänä syksynä myyjäiset on pakko jättää väliin loppuraskauden vuoksi, joten tilaa valmiina olevat tuotteet verkkokaupasta tai ota yhteyttä pistäytyäksesi työhuoneella.

Kuulaita syyspäiviä!

P.S. Keskiaikaisia neulakintaita käsittelevän graduni pienennetty versio on nyt ladattavissa täällä.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Uuteen uskoon. Näyttely Suomen vanhimman kirkon tutkimuksesta

Graduani varten valmistamani rekonstruktio, kinnasneulani sekä jaalan- ja ahvenanmaanlampaan villasta valmistettuja lankoja on nyt esillä Ravattulan Ristimäkeä käsittelevässä näyttelyssä Luostarin Välikadun makasiinissa Turussa. Näyttely on avoinna 16.8. saakka to-su klo 12-18. Käy tutustumassa Suomen vanhinta kirkonpaikkaa koskevaan tutkimukseen ja sen aikakausiin, vaikka keskiaikamarkkinoiden yhtedessä!

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Helmineule on nyt muuttanut

Helmineule on nyt muuttanut Moisiosta muutaman kilometrin päähän Yli-Maariaan! Työhuoneen kuosiin saattamiseksi sekä juhannuksen takia Helmineule on kokonaan suljettu vielä 22.6.2015 saakka.

Yhteystiedo

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Viikon gradupäivitys: ohi on

Kuva täältä.

Tässä se nyt on: kansiin sidottu gradu! Toteutunut visioni.



Viime viikolla kaikki meni melkein niin kuin piti. Yliopiston kirjastojen kesäaukioloaikojen vuoksi en pystynytkään hoitamaan tulostuksia yliopistolla iltaisin töiden jälkeen. Niinpä tulostin 1. version kotona ja lopulliset gradut perjantaiaamuna. Totta kai juuri silloin yliopiston tulostus päätti sanoa itsensä irti, ja jouduin odottamaan ennen kuin pystyin tulostamaan. Töihin pääsinkin sitten menemään vasta tosi myöhään. Pelkäsin jo sitä, että en ehtisi viedä graduja sidottavaksi ennen kahtatoista, jotta oikeasti saisin ne tänä aamuna ja pystyisin viemään sidotut gradut tiedekunnan kansliaan tänään, jolloin minulla on vapaapäivä. Kanslia on nimittäin auki vain klo 12-15 ja Naantalista sinne lähteminen kesken työpäivän ei olisi kovin järkevää varsinkaan bussilla kulkevalle. Tietysti olisin voinut tulostuttaa gradut sidontapaikassa, mutta niin suuri määrä värikuvia olisi tullut kalliiksi (yksi gradu yli 50 €/kpl) varsinkin kun tilasin yhteensä neljä kappaletta (myös vanhemmilleni oma kappale). Sain onneksi ulos vaadittavat kaksi kappaletta, jotka vein sitomoon klo 11.55 ja hain tänään. Samalla vein kaksi omaa kappalettani sidottavaksi, ja ne saan itselleni huomenna.


Pieni ongelma oli myös plagiaatintarkastuksen kanssa. Ohjelma ei suostunut hyväksymään pdf-versiota, ja doc-versioon ei minun taidoillani laiteta alkamaan sivunumeroita 4. sivulta. Onneksi myös sivunumeroton doc-version kävi tarkastusohjelmaan laitettavaksi versioksi, olihan se sisällöltään muuten täysin sama. Huvittavaaa oli, että ohjelma ilmoitti minun "plagioineen" 11 % osoitteesta pienikasityoyritys.blogspot.fi :D Asia taitaa olla niin päin, että olen kopioinut tänne asioita gradusta. Yhtensä plagiaattiprosentti oli 12 eli läpi meni.


Nyt kun gradu on valmis ja palautettu ja kirjatkin on palauteuttu, olo on mitä huojentunein (ja väsyttää uskomattoman paljon!!). Kuulemma läpi gradu menee joka tapauksessa eli minun ei tarvitse tehdä sitä uudelleen missään tapauksessa. Arvosana on sitten asia erikseen, mutta onneksi sillä ei ole siinä mielessä väliä, että en aio tehdä väikkäriä.


Kun selailen vanhoja tästä aiheesta kirjoittamiani blogitekstejä, huomaan, miten alussa korostuivat tomaatit, niiden laskeminen ja määrä. Loppua kohden gradu ehkä vei jo enemmän mukanaan muutenkin. Alussa minulla oli myös tarve analysoida enemmän sitä, mitä olin tehnyt ja loppua kohden enemmän totesin, mitä oli tullut tehtyä. Stressi oli kovimmillaan juuri ennen kuin menin tutkimaan löytöjä mikroskoopilla sekä sen aikana. Kun olin saanut viimeisen päivän Museokeskuksella tehtyä, stressi helpotti suuresti!


Tavoite saada gradu esitarkastukseen maaliskuun loppuun mennessä ei nyt IHAN toteutunut, mutta saanen opintopisteet kuitenkin tälle lukuvuodelle, mikä on tärkeintä. Lisäksi gradu valmistui siinä mielessä ajoissa, että pystyin palauttamaan aineiston ennen kuin vanhan kämpän pitää olla tyhjä, joten minun ei tarvinnut raahata kirjoja uuteen asuntoon. :D Noin 25 viikkoa siinä sitten kaiken kaikkiaan kesti, jos ei oteta huomioon sitä, mitä olin jo tehnyt aiemmin mm. laudaturseminaarissa.

Tähän loppuun rustaan vielä muutamia neuvoja gradun tekijöille:
  1. Aloita nyt. Siis nyt. (No voit lukea tämän tekstin loppuun, mutta sitten aloitat.)
  2. Valitse mielenkiintoinen aihe. Siis oikeasti omasta mielestäsi mielenkiintoinen.
  3. Ota kaikesta itse selvää ajoissa ja ole aktiivinen. Joudut kuitenkin tekemään kaiken itse.
  4. Laita heti aluksi tiedoston marginaalit, sivunumerot ja muut asettelut kuntoon.
  5. Älä nimeä tiedostoa "Gradu" (ahdistavaa) äläkä käytä aina samaa tiedostoa. Jos tallennat useita versioita ja viimeisin tilttaa, suhteellisen tuore edellinen versio pelastaa sinut. Itse tallensin joka päivä 1-2 versiota, jotka nimesin esimerkiksi 16031501 ja 16031502 (16.3.2015 kirjoitetut versiot).
  6. Muista varmuuskopiot!
  7. Raportoi gradusta jollekulle esimerkiksi viikottain. Minulle tämä blogitekstin kirjottaminen oli toimiva tapa. Se vei vain vähän aikaa ja sain ajatuksiani koottua. Lisäksi oli pieni paine raportoida, että olen tehnyt edes jotain, vaikka tuskin teksteillä oikeasti kovin suurta yleisöä oli.  Myös vaikka ohjaajalle raportoiminen toiminee.
  8. Ota heti alkuun käyttöön oikea viittaustekniikka ja lähdeluettelon luontitapa. Muista tarkistaa viitteiden ja lähdeluettelon vastaavuus lopuksi.
  9. Jos olet jumissa, jatka jostain muusta eteenpäin. Hyödynnä tarvittaessa pomodoro-tekniikkaa, vaikka hölmöltä tuntuisikin. Loppuvaiheessa et todennäköisesti enää tarvitse sitä, mutta alku- ja jumivaiheissa se on todella tehokas.
  10. Tee edes jotain graduun littyvää. Mieti, mikä on mieluisin siihen liittyvä tekeminen.  Etsi vaikka kuvia. Minut pelasti monesti se, että pystyin neulomaan mallitilkkuja tai rekonstruktiota hetken, jos kirjoittaminen tympi.
  11. Hyödynnä odottelutilanteet kuten juna- ja bussimatkat.
  12. Tee oma tutkimusosuutesi, vaikka alkuluvut olisivat vielä kesken. Minä huomasin vasta aineiston tutkittuani, mihin muissa luvuissa kannattaa keskittyä ja mihin ei.
  13. Muista kiinnittää huomiota myös kieleen alusta asti, mutta älä jää sen kanssa jumiin.
  14. Luetuta gradu jollakulla ennen esitarkastukseen vientiä.
  15. Tee kuvien asettelu ja sisällysluettelo ihan lopuksi.
  16. Varaa tarpeeksi aikaa esitarkastukseen, plagiaatintarkastukseen (no minulla se kesti yllättäen vain alle puoli tuntia, mutta hitaalla netillä olisi voinut kestää kauankin), tulostukseen jos tulostat itse, kansitukseen ym. ym.
  17. Muista, että lopulta gradu on vain gradu. Elämässä on olennaisempiakin asioita. :) Älä siis tavoittele täydellisyyttä
  18. Älä silti tee ainakaan kokopäivätyötä tai opiskele paljon muuta yhtä aikaa gradun kanssa, jos haluat saada sen nopeahkosti valmiiksi.
  19. Nyt aloitat. Et voi aloittaa liian aikaisin, mutta aloittaminen lipsahtaa helposti liian myöhään!
Pääset kaikkiin graduani käsitteleviin blogiteksteihin käsiksi täällä.

sunnuntai 31. toukokuuta 2015

Viikon gradupäivitys: maanantai 8.6. tulee olemaan Se Päivä

Sain gradun esitarkastuksesta viime torstaina, ja tänään olen muokannut sitä tarkastajien ehdotusten perusteella. Huomenna jäljellä on enää:
  • spektrometrian ja kromatografian parempi määrittäminen
  • Åbo Akademin tontilta löytyneiden luetteloitujen tekstiilien määrän päivittäminen
  • läpiluku ja sen yhteydessä tekstiilisanaston täydennys
  • kuvien asettelu uudelleen
  • sisällysluettelon päivitys
  • oikeiden sivumäärien vaihtaminen tiivistelmäsivulle
  • läpiluku
  • lähetys lopulliseen kielentarkastukseen
Tiistaina jatkuu:
  • 1. version tulostaminen
  • tulostetun tekstin läpiluku ja muutokset, myös muutokset kielentarkastuksen perusteella
  • LOPULLINEN GRADU on nyt valmis => arkeologian assarille, jolta saan sen yhtenä pdf-tiedostona takaisin
Ja keskiviikkona:
  • gradu plagiaatintarkastusohjelmaan
Torstaina:
  • LOPULLISEN GRADUN TULOSTUS, 2 kpl yliopistolle ja ainakin 1 kpl itselle
Perjantaina:
  • gradut sidottavaksi
MAANANTAINA 8.6.2015:
  • gradut sidonnasta => PALAUTUS tiedekunnan kansliaan!

Miten vähän tekemistä! On mahtavaa tietää päivä, jolloin gradun palautus tapahtuu! Sitten pääsen palauttamaan myös kaikki nuo yhä täällä lojuvat kirjat ja aineistot, eikä minun tarvitse raahata niitä uuteen asuntoon. Seuraavan kerran kirjoittelen blogia sitten, kun olen oikeasti saanut gradun palautettua, ja se siis on sitten viimeinen päivitys asiaan liittyen. Luultavasti.

Lupailin lähdeluetteloa viimeksi, ja tässäpä olisi (siihen tosin tulee varmaan vielä sähköposti niistä ÅA:n tontin luetteloiduista tekstiileistä):

Painamattomat lähteet

Sähköpostit

Hankaniemi, Simo 2015. Sähköpostiviestit 3. ja 5.3.2015 koskien primitiivijousella ammuttaessa käytettäviä kintaita.

Kirjavainen, Heini 2015. Sähköpostiviesti 13.4.2015 koskien kuitujen paksuuksien mittaamista, Åbo Akademin tontin tekstiili- ja tekstiilityövälineiden tutkimista ja Vadénin mainitsemaa puikoilla neulottua keskiaikaista tekstiiliä.

Reinikainen, Mikke 2015. Sähköpostiviestit 21., 23. ja 24.2.2015 koskien primitiivijousella ammuttaessa käytettäviä kintaita.

Vaahtera, Jyri 2015. Sähköpostiviesti 5.1.2015 koskien Naantalin luostarista lähetetyn latinankielisen kirjeen käännöstä.

Painamaton tutkimuskirjallisuus

Arponen, Aki (toim.) 2008. Yleiset ohjeet. Maasta museoon – Arkeologisten materiaalien vaurioituminen maaperässä ja käsittely kentällä: 3–5. Suomen kansallismuseon konservointilaitos 24.6.2008. Saatavissa myös: http://www.nba.fi/fi/File/597/maasta-museoon.pdf.

Hämäri, Laura 2011. Kinnasneulatekniikan muutos perinnekäsityöstä muoti-ilmiöksi. Pro gradu ‑tutkielma, Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, kansatiede.

Karttila, Mira 2012. Birgitan kalotti. Keskiaikaisen relikvaarion konservointi. Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, tekstiilikonservointi.

Leinonen, Kaisa 2000. Neulakinnasperinne Suomessa. Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos, käsityötiede.

Mäenpää, Martta 2010. Kinnasneulatekniikan verkko-oppimateriaalin kehittäminen ja neulalla neulomisen taidon kehittyminen. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, käsityötiede. Saatavissa myös: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20124/kinnasne.pdf?sequence=1.

Nordberg, Marjut 2008. Käsityökohtaamisia muinaisuuden kanssa: Neulalla neulominen eli kinnasneulatekniikka ...muutakin kuin neulakinnas? Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, käsityötiede. Saatavissa myös: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/20102/kasityok.pdf?sequence=2.

Sahramaa, Jenni 2011. Löydöstä muinaispuvuksi. Arkeologisten tekstiililöytöjen ennal­listaminen. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia. Saatavissa myös: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/29125.

Seppänen, Liisa 2012. Rakentaminen ja kaupunkikuvan muutokset keskiajan Turussa. Erityistarkastelussa Åbo Akademin päärakennuksen tontin arkeologinen aineisto. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5231-1.

Tomanterä, Leena & Arponen, Aki (toim.) 2008. Tekstiili. Maasta museoon – Arkeologisten materiaalien vaurioituminen maaperässä ja käsittely kentällä: 18–19. Suomen kansallismuseon konservointilaitos 24.6.2008. Saatavissa myös: http://www.nba.fi/fi/File/597/maasta-museoon.pdf.

Vajanto, Krista 2003. Euran emännän neulakintaat. Tutkielma Luistarin haudan 56 neulakinnasfragmenteista. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia. Saatavissa myös: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/kultt/pg/vajanto/.

Arkistolähteet

Turun museokeskuksen arkisto, Turku
Pihlman, Aki & Pukkila, Jouko & Saloranta, Elina & Seppänen, Liisa & Suhonen, Mervi & Karvonen, Johannes & Salminen, Silja & Harjula, Janne & Ahola, Maarit 2000. Arkeologiset tutkimukset Åbo Akademin tontilla (Turku I/7/4) vuonna 1998. Turun maakuntamuseo 2000, kaivauskertomus.

Turun yliopiston Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitoksen arkisto,
arkeologia, Turku
Halonen, Anne-Mari 2007. Luu- ja sarviesineitä historiallisen ajan Turussa. Åbo Akademin tontin kaivauksen esineistöä esineen elämä -teorian kautta tarkasteltuna. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Kirjavainen, Heini 2004. Kudo sarkaa, osta verkaa. Menetelmällinen näkökulma Åbo Akademin tontin keskiaikaisiin tekstiililöytöihin. Pro gradu -tukielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Martiskainen, Heidi 2008. Turun kaupunkikaivausten värttinänkehrät 1300–1700-luvuilla. Pro gradu ‑tutkielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Moilanen, Mikko 2006. Viikinkiaikaisten miekkojen säiläkirjoitusten valmistaminen kokeellisen arkeologian näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Penna-Haverinen, Silja 2009. Lankoja ja johtolankoja. Turun (Kaarinan) Kirkkomäen myöhäisrautakautiset lautanauhat. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Poutiainen, Hannu 1999. Eläinten luita ja luuesineitä Turun Vanhan Suurtorin kaivauksilta. Pro gradu ‑tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Tourunen, Auli 2002. Karjanhoito keskiajan Turussa. Arkeo-osteologinen analyysi Åbo Akademin tontin eläinluuaineistosta. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Historian, kulttuurien ja taiteiden tutkimuksen laitos, arkeologia.

Sanoma- ja aikakauslehdet

Jokihaara, Teea 2014. Keskiajan asu ommeltiin eloon. Turun Sanomat 10.12.2014: 17.

Kaukonen, Toini-Inkeri 1984. Puikoilla kutomisen historiaa Suomessa. Kotiteollisuus 5/1984: 6–7.

Metsänen, Minna 2014. Neulakintaat. Novita Lapaslehti 2014: 81–83.

Saarinen, Taina 2009. Mummon neulakintaat ja faaraon sukat. Taito 6/2009: 38–39.

Vadén, Mari 2002. Myöhäiskeskiaikainen neule Turusta. Taito 6/2002: 41.

Kirjallisuus

Andersson, Eva 2003. Excavations in the Black Earth 1990–1995. Tools for textile production from Birka and Hedeby. Birka studies 8. The Birka project för Riksantikvarieämbetet, Stockholm.

Bender Jørgensen, Lise 1992. North European textiles until AD 1000. Aarhus University Press, Skive.

Bender Jørgensen, Lise & Walton, Penelope 1986. Dyes and Fleece Types in Prehistoric Textiles from Scandinavia and Germany. Journal of Danish Archaeology 5: 177–188.

Boncamper, Irma 1999 [2006]. Vaatetusalan materiaalit. WSOY, Porvoo.

Braun, Joseph 1907 [1964]. Die liturgische Gewandung im Occident und Orient. Nach Ursprung und Entwicklung, Verwendung und Symbolik. Wissenschaftliche Buchgesellschaft, Darmstadt.

Caune, A. & Zarina, Anna 1980. Rīgas 13. – 15. gs. vilnas cimdi. Latvijas psr zinātņu
Akadēmijas vēstis: 60–69.

Collin, Maria 1917. Sydda vantar. Fataburen. Nordiska museets kulturhistorisk
tidskrift. Hf. 2: 71–78.

Dahlström, Svante 1946. Akademiska gårdar. Särtryck ur Årsskrift utgiven av Åbo Akademi XXX, 1946. Åbo tidnings och tryckeri Aktiebolag, Åbo.

Geijer, Agnes 1972. Ur textilkonstens historia. CWK Gleerup Bokförlag, Lund.

Granhall, Ingvar 1961. Hampa. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid från vikingatid till reformationstid IV: 105–106.

Hackman, Antonia 1985. Suomenlampaan villan käyttö lampurin näkökulmasta. Hirvi, Maija-Liisa & Korpola, Leena (toim.) 1985. Lammas on hyvä eläin; ei pure eikä potki. Suomen kotiteollisuusmuseo, Jyväskylä.

Hald, Margrethe 1946. Lundavanten. Kulturen. En årsbok 1945: 80–83.

Hansen, Egon H. 1990. Nålebinding: definition and description. Textiles in Northern Archaeology. NESAT III: Textile Symposium in York 6–9 May 1987: 21–27.

Hedegear Madsen, Anne 1988. The Wool Material in the Archaeological Textile Finds. Arkæologiske skrifter 2: 247–250.

Harjula, Janne 2007. Nahkakäsityöstä keskiajan Turussa. Motuste, Katri (toim.) 2007. Elämää ja maalaiselinkeinoja keskiaikaisessa kaupungissa: 34–42. Turun maakuntamuseo / HIT - History in Town 2007, Raisio.

Harjula, Janne 2008. Before the Heels. Footwear and Shoemaking in Turku in the Middle Ages and at the Beginning of the Early Modern Period. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XV. Suomen keskiajan arkeologian seura, Saarijärvi.

Hassi, Terttu 1977 [1981]. Luonnonväreillä värjääminen. WSOY, Porvoo.

Hausen, Reinh. 1935. Finlands medeltidsurkunder VIII 1519 (1226)–1530. Asiakirja 6646. Finlands statsarkiv, Helsingfors. Saatavissa myös: http://extranet.narc.fi/DF/detail.php?id=6646.

Heikinmäki, Maija-Liisa 1981. Suomalaiset häätavat. Talonpoikaiset avioliiton solmintaperinteet. Otava, Keuruu.

Hoffman, Marta 1964. The warp-weighted loom. Studia norvegica No. 14. Universitetsforlaget, Kragerø.

Hoffman, Marta 1991. Fra fiber til tøy. Aurskog.

Häggblom, Maija 2007. Joka mökin elämän perustasta 2000-luvun erikoistuotantoeläimeksi. Karja, Miia & Lilja, Taina (toim.) 2007. Alkuperäisrotujen säilyttämisen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset lähtökohdat. Maa- ja elintarviketalous 106: 69–89. MTT, Jokioinen. Saatavissa myös: http://www.mtt.fi/met/pdf/met106.pdf.

Ikäheimo, Markku 1989. Muu esineistö. Kostet, Juhani & Pihlman, Aki (toim.) 1989. Turun Mätäjärvi: 156–162. Turun maakuntamuseo, Raportteja 10.

Kallioinen, Mika 2000. Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle. Bibliotheca historica 59. Suo­malaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Kaukonen, Toini-Inkeri 1950. 73. Neulakintaat. Vuorela, Toivo (toim.) 1976. Suomen kansankulttuurin kartasto. 1. Aineellinen kulttuuri: 132–133. SKS, Porvoo.

Kaukonen, Toini-Inkeri 1960. Kinnasompelun levinneisyys ja työtavat Suomessa. Suomen Museo LXVII: 44–71.

Kaukonen, Toini-Inkeri 1961. Hampa. Kulturhistoriskt lexikon för nordisk medeltid från vikingatid till reformationstid IV: 106–107.

Kirjavainen, Heini 2002. Medieval Archaeological Textiles in Turku. Helmig, Guido & Scholkmann, Barbara & Untermann, Matthias (eds.) 2002. Centre - Region - Periphery. Medieval Europe Basel 2002. Volume 3: Sections 6–8: 346–351. Archäologische Bodenforsschung Basel-Stadt, Hertingen.

Kirjavainen, Heini 2003a. Åbo Akademin tontin keskiaikaiset tekstiilityypit. SKAS 1/2003: 4–18.

Kirjavainen, Heini 2003b. Keskiaikaiset tekstiilityövälinelöydöt - Käsityön jälkiä Åbo Akademin tontilta. Seppänen, Liisa (toim.) 2003. Kaupunkia pintaa syvemmältä. Ar­keologisia näkökulmia Turun historiaan: 267–280. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. TS-yhtymä, Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku.

Kirjavainen, Heini & Riikonen, Jaana 2005. Tekstiilien valmistuksesta Turussa myö­häisrautakaudella ja keskiajalla. Muinaistutkija 3/2005: 30–44. Saatavissa myös: http://www.sarks.fi/mt/pdf/2005_3.pdf.

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 1982. Euran puku ja sen edeltäjät. Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa & Sarkki, Seija & Tomanterä, Leena 1982. Euran puku ja sen edeltäjät: 5–36. Euran Muinaispukutoimikunta.

Lehtosalo-Hilander, Pirkko-Liisa 2001. Euran puku ja muut muinaisvaatteet. Euran Muinaispukutoimikunta, Vammala.

Mannering, Ulla & Skals, Irene 2014. Textiles and Fabrics: Conservation and Preservation. Encyclopedia of Global Archaeology 2014.

Nordland, Odd 1961. Primitive Scandinavian Textiles in Knotless Netting. Studia Norvegica no. 10. Oslo University Press.

Nørgaard, Anna 2011. Producing a hand-made reconstruction. Fransen, Lilli & Nørgaard, Anna & Østergård, Else 2011. Medieval Garments Reconstructed. Norse Clothing Patterns:17–38. Aarhus University Press, Aarhus. Elektroninen kirja, ProQuest ebrary.

Peets, Jüri 1987. Totenhandschuhe im Bestattungsbrauchtum der Esten und anderer Ostseefinnen. Fennoscandia Archaeologica IV: 105–116. Saatavissa myös: http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA4_105.pdf.

Pylkkänen, Riitta 1956. Renessanssin puku Suomessa 1550–1620. WSOY, Porvoo.

Riikonen, Jaana 1990. Naisenhauta Kaarinan Kirkkomäessä. Korkeakoski-Väisänen, Kristiina (toim.) 1990. Karhunhammas 12. Turun yliopisto, Kulttuurien tutkimuksen laitos, Suomalainen ja vertaileva arkeologia.

Riikonen, Jaana 2003. Arkeologiset tekstiililöydöt – tutkimusta ja tulkintaa. Luoma, Helena (toim.) 2003. Sinihameet, kultavyöt. Suomalaisia muinaispukuja: 6–35. Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry, Tampere.

Ryder, M. L. 1971. The Origin of Spinning. Ponting, K. G. 1981. Textile History 1968–70. Volume I of the journal Textile History. David & Charles, Newton Abbot.

Ryder, Michael L 2005. The Human Development of Different Fleece-Types in Sheep and its Association with the Development of Textile Crafts. NESAT VII: Textile Symposium in Edinburgh, 5th–7th May 1999: 123–128.

Salonen, Veli-Pekka & Taavitsainen, Jussi-Pekka 2003. Saastunut maaperä? Raskasmetallikuormitus ongelmana jo keskiajan Turussa. Seppänen, Liisa (toim.) 2003. Kaupunkia pintaa syvemmältä. Ar­keologisia näkökulmia Turun historiaan: 393–402. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. TS-yhtymä, Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku.

Schjølfberg, Ellen 1992. The Wools in Some Medieval Textiles from Bryggen in Bergen, Norway. Tidens Tand Nr. 5, 1992: Archaeological Textiles in Northern Europe: 151–157.

Seppänen, Liisa 2011. Stadskulturens djuprotaderötter ligger vid Aura ås stränder. Finsk Tidskrift 10/2011: 475–487. Saatavissa myös: http://www.academia.edu/1924115/Stadskulturens_djuprotade_r%C3%B6tter_ligger_vid_Aura_%C3%A5s_str%C3%A4nder

Sipiläinen, Kirsi 2003. Pienoisaseita ja puunukkeja. Leikin jäljet arkeologisessa aineistossa. Seppänen, Liisa (toim.) 2003. Kaupunkia pintaa syvemmältä. Ar­keologisia näkökulmia Turun historiaan: 295–306. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae IX. TS-yhtymä, Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku.

Sirelius, U. T. 1921. Suomen kansanomaista kulttuuria II. Otava, Helsinki.

Taavitsainen, Jussi-Pekka 2005. Roska ei valehtele: nuoret ajat ja arkeologia. Tieteessä tapahtuu 5/2005: 19–26. Saatavissa myös: http://www.tieteessatapahtuu.fi/0505/taavitsainen.pdf.

Talve, Ilmar 1990. Suomen kansankulttuuri. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toi­mituksia 514. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Mänttä.

The Textile Institute 1985. Identification of Textile materials. Seventh Edition. The Textile Institute Manchester, London.

Tomanterä, Leena 1978. Euran puvun tekstiiliaineisto. Vakkanen 3: 49–60.

Tomanterä, Leena 1987. Nadelhandschuhe aus der jüngeren Eisenzeit in Finnland. Fennoscandia Archaeologica IV: 117–120. Saatavissa myös: http://www.sarks.fi/fa/PDF/FA4_117.pdf.

Vahter, Tyyni 1934. Tuukkalan neulakinnas. SMYA XL: 236–243.

Vajanto, Krista 2012. Nålbinding in Prehistoric Burials – Reinterpreting Finnish 11th–14th-century AD Textile Fragments. Ikäheimo, Janne & Salmi, Anna-Kaisa & Äikäs, Tiina (eds.) 2012. Sounds Like Theory. XII Nordic Theoretical Archaeology Group Meeting in Oulu 25.–28.4.2012. Monographs of the Archaeological Society of Finland 2: 21–33. Saatavissa myös: http://www.sarks.fi/masf/masf_2/SLT_02_Vajanto.pdf.

Vuorela, Toivo 1975 [1998]. Suomalainen kansankulttuuri. WSOY, Porvoo.

Vuorela, Toivo 1979. Kansanperinteen sanakirja. WSOY, Porvoo.

Walton Rogers, Penelope 1997. Textile production at 16–22 Coppergate. The Archaeology of York. The Small Finds 17/11. Dorset.

Øye, Ingvild 1988. Textile equipment and its working enviroment, Bryggen in Bergen, c 1150–1500. The Bryggen Papers, Main series, Vol 2. Universitetsforlaget, Bergen.

Internet-lähteet

Karjalan Liitto ry 2015. Käspaikkakerho. Saatavissa: http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=1158. Luettu 21.1.2015.

Kirkon tiedotuskeskus 2009. Turun tuomiokirkon pyhäinjäännökset -projekti: Turun tuomiokirkon pääkallo-reliikki on 1100-luvulta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Saatavissa: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/6DCA0609E839F08AC225768D00480D41?OpenDocument&lang=FI. Luettu 18.12.2014.

Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy 2014. Kielitoimiston sanakirja. Saatavissa: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80. Luettu 17.3.2015.

Pasanen, Mervi 2011 [2013]. Villi ulkonäkö, kiltti luonne. ESS 3.10.2011 ja 6.9.2013. Saatavissa: http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2011/10/03/villi-ulkonako-kiltti-luonne. Luettu 11.4.2015.

Pihlajapiha, Sanna-Mari 2009 [2013]. Neulakinnas. Nalbinding. Photos of Stitches. Valokuvia. Saatavissa: https://sites.google.com/site/neulakinnas/tekn/malli. Katsottu. 3.3.2015.

Pihlajapiha, Sanna-Mari 2010a [2015]. Suomeksi 1+3. Saatavissa: http://www.neulakintaat.fi/24. Luettu 17.4.2015.

Pihlajapiha, Sanna-Mari 2010b [2015]. York Stitch. Saatavissa: http://www.neulakintaat.fi/48. Luettu 17.4.2015.

Pihlajapiha, Sanna-Mari 2010c [2015]. Vendel Stitch. Saatavissa: http://www.en.neulakintaat.fi/46. Luettu 17.4.2015.

Pihlajapiha, Sanna-Mari 2012. Nalbinding, Broden Stitch - Suomeksi 1+3, Neulakinnas. Video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=JbldmMWdwwM. Katsottu 3.3.2015.


Seurakuntayhtymän tiedotus / PH 2012. Tuomiokirkon reliikkien tutkimus etenee. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Saatavissa: https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/ajankohtaista/?bid=2066. Luettu 19.12.2014.

Änkö, Anja (toim.) 2007 [2004]. Lankanumeron määrittäminen. VirtuaaliAMK. Saatavissa: http://www2.amk.fi/digma.fi/www.amk.fi/opintojaksot/030507/1086702378009/1086704830868/1092229542637/1092229694857.html. Luettu 9.3.2015.

Pääset kaikkiin graduani käsitteleviin blogiteksteihin käsiksi täällä.